keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Pumpum ja Petsmään + muut


Viikko toi toisenkin suru-uutisen. Pumpum Viivi ja "Petsku" Petsmään ovat eronneet. Voitte vain pienissä päissänne mietiskellä mitkä ovat johtaneet vuosisadan rakkaustarinan päättymiseen, mutta me asiantuntija piireissä voimme kertoa teille rahvaalle kansalle arvuutteluja kuinka on käynyt.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa totesi jo aikoinaan joku turhake, josta ei sittemmin kuultu mitään ja asia pätee tähänkin tarinaan. Mikäli Pumpum olisi pysynyt kotona niin Petsmäänin ei olisi tarvinnut pumpata Pumpumia pellolle. Pumpumia pääsi pumppaamaan moni muukin pumppu kuin vain Petsmäänin.

Siitä voi jo päätellä paljon asioita, että Pumpumi lähti toipumaan erosta serkkunsa Aksuli Kokkelin luokse Norjan vuonojen alle. Aksuli on siis tämä mäestä tippuja joka suuttui Suomelle, koska ei ollut tarpeeksi hyvä ja muutti Norjaan, jossa ei ole sielläkään ollut tarpeeksi hyvä. Paska jätkä siis. Mitä serkumpi, sen herkumpi totesi jo Oskari Katajisto tehtyään lapsen serkkunsa kanssa. Hieno mies ja taatusti kova panemaan.

Jätetäänpäs Petsmäänin tapaus taka-alalle ja siirrytään Vesaan, tuohon rakkaudessa kovasti kärsineeseen suomalaiseen mieheen, joka ensin kokeiltuaan suomalaisten naisten kanssa ja särjettyään sydämensä on päättänyt siirtyä ulkomaalaisiin. Fiksu valinta tietysti, eihän ne osaa edes laskea. Ensin Vesa kokeili suhdetta brasilialaisen typykän kanssa, joka kesti jopa vuosia, mutta sitten ämmä erehtyi ottamaan Vesalta liikaa rahaa. No akka vaihtoon ja uutta etsimään.

Seuraavaksi luvassa olikin sitten jännittävä matka Ghanaan ystävän kanssa. Teltassa majoituttiin yöt ja tapahtuihan siellä vaikka mitä jännittävää kommellustakin, mutta onneksi oli ystävä mukana, joka eräs yö antoi Vesalle pusun. Se mihinkä pusu tämän miespuolisen ystävän kanssa johti ei Vesa ole paljastanut. Vesa rakastui maahan kuitenkin siinä määrin, että tilasi sieltä postimyynnistä itselleen mallin. Eipä tainnut Vesa päissään ensin arvatakkaan, että mukana tulee myös anoppi. Taitaa tästäkin rakkauspelikorttipakasta tulla Musta-Pekka.

Mutta onneksi Vesaakin odottaa tosirakkaus, jota ei ole julkisuudessa käsitelty. Mies ja vanha akustinen kitara.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Letut levällään

Heräsin tänä aamuna noin klo 9.00. Kävelin olohuoneeseen, avasin tietokoneen, laitoin kahvit tippumaan ja menin vessaan aamutarpeilleni. Vessasta tultuani otin Elovenamuroja lautasellisen sekä kupillisen Juhla Mokkaa. Molempien sekaan laitoin tottakai punaista maitoa. Sen jälkeen istahdin tietokoneelle ja avasin intterwebin. Menin osoitteeseen vasepuukki.kommi ja rupesin katsomaan mitä ihmiset on laittaneet. Tuttuun tapaan aluksi tapahtui näin, että totesin jahas, paskaa, paskaa, paskaa, paskaa, pas..eipäs kun hmmm. mielenkiintoista, eräs kaveri (kyllä minulla on sellaisia) oli laittanut jomman kumman iltapaskan uutisen "Äidit latasivat otoksia alapäästään Kaksplus-lehden verkkokeskustelupalstalle."

Ei helvetin ÄITIT. Niitä lettuja ei levitellä pitkin intterweppiä. Ja jos levitetään niin sitten levitetään hyviä vittuja eikä tuollaisia seitsemän leivän uuneja. Meinas mennä eloveenamuroloiset väärään kurkkuun kun niin kauheen näkösiä rönttösiä näkyi. Älkääkä kysykö mistä ne kuvat löysin. En niitä linkkejä näytä edes parhaille ystäville, saati sitten vihamiehille. Vinkkinä google + välimuisti mikäli sikäli joku haluaa omalla vastuuntunnollaan käydä hankkimassa pahemman olon kuin Sinkkuelämää katsoessa ja se on jo tosi paha olo sitten.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Lappeenranta vs Kuopio

Hei taas rakkaat fanini. Olenkin saanut Teiltä jo runsaasti kivoja pikku lahjoja postin kautta. Ujolle miehelle Helsingin Kalliosta todettakoon, etten tule pitämään lähettämiänne stringejä tai ainakaan julkaisemaan kuvaa siitä.

Ja sitten asiaan. Olette toivoneet minulta tietoja Lappeenrannan sekä Kuopion eroista. Eipä kuluteta sitten enempää sähköä ja aletaan kirjoittamaan faktatietoa kahdesta hyvinkin erilaisesta kaupungista.

Etelä-Karjalaisia ja Lappeenrantalaisia jostain ihmeen syystä väitetään iloisiksi ihmisiksi. Ehkä joskus on näin ollutkin, mutta tänä päivänä EI PIDÄ PAIKKAANSA! En ole koskaan missään kuullut niin paljoa valitusta ihmisten suusta kuin lappeenrannassa liikkuessa. Harvemmin mitään positiivista suustaan päästäävät ja sillonkin kuulostaa vammaselta, koska on idioottimainen murre. "Ei miuta huvita, Emmie kyllä varmasti, Mite sie sillee teit" AAARRRGHHHH! Muutama poikkeuskin kaupungista onneksi löytyy. Terveiset teille.

Kuopioon kun menee alkaa ensiksi kuulua korvissa sulosointuja murteen osalta. Savon murre, kaunein kieli maailmassa. Lisäksi ihmiset ovat aina iloisia ja ennen kaikkea huumorintajuisia lupsakoita immeisiä. Kiirettä ei savossa näy koskaan. Rauhassa voit vaikka istua muailman navalla ja naattia Partasen lihapiirakkoo, tuota maailman parasta lihapiirakkoo. Kalakukosta nyt puhumattakaan. Kontrasti Lappeenrannassa tarjottavaan Vetyyn ja Atomiin on kuin yöllä ja päivällä. Monta vuotta minullekin kehuttiin, että Vety ja Atomi on tosi hyviä... No ihan hyviä ne onkin, mutta ei helvetti sentään miten pieniä ja SILLÄ PITÄIS LÄHTEE NÄLKÄ. Pieni mies oon niin luulis yhdellä lihapiirakalla edes vähän vatsan täyttyvän, mutta ei niin ei. Niin no, ymmärtäähän sen, että jostain pitää jokaisen yrittää olla ylpeä, mutta rajansa kaikella. Ei olisi tarvinnut keksimällä keksiä ylpeyden aihetta ja vieläkin kehtaavat kehua, HÄVETKÄÄ!

Sitten urheilusta. Mielellään en jääkendosta vertailua kirjoittaisi, mutta pakko se on kun molemmissa kaupungeissa sitä pelataan. Lappeenrannan ylpeys on Saipa Sputnik Spulleroinen, seura joka ei ole koskaan voittanut mitään. Joukkue jota ihmiset hyljeksivät ja kritisoivat joka käänteessä, mutta kun saavutetaan vihdoin monen viikon jälkeen voitto niin takit kääntyyvät nopeammin kuin spurgulla alushousut rapula aamuna herätessään omien tarpeiden joukosta ja sitten kaikki on taas niin hyvin, että voisi vaikka sen ääneen hihkaista hallissa, mutta eihän se käy, koska sehän olisi kannustamista, asia jota ei ole kaupungissa nähty kuin ulkopaikkakuntalaisten toimesta. Kuopion Kalpa, jotkut jopa leikkisästi kutsuvat Kalikaksi, on näyttänyt ylivoimaisuutensa Saipaan verrattuna viimeisinä vuosina sen verran hyvin etten jaksa siitä puhua sen enempää. Sarjataulukko kertokoon kaiken.

Koripallossa Lappeenranta on pärjännyt hyvin, mutta sehän tänä päivänä tiedetään millä tuo menestys on saavutettu. Lisäksi kaupungissa harjoitetaan marginaalilajeissa pärjäämistä eikä edes yritetä pärjätä niissä lajeissa joissa on oikeasti vaikeampi saavuttaa menestystä pois lukien äsken mainittu koripallo sekä joltain osin yleisturhailu. Menestyksen kannalta haastavin laji maailmassa eli jalkapallo on täysin alamaissa Lappeenrannassa. Peräti 2. divisioonassa pelaa kaupunginosa joukkue PEPO, Uus-Lavolan Peli Pojat. Anteeksi, puhuin läpiä päitäni. Joukkueen nimi on tänä päivänä PEPO Lappeenranta, koska yrittäävät olla koko kaupungin joukkue siinä kuitenkaan onnistumatta. Aiemmin täällä oli Rakuunat, mutta ei ole enää. Toveri tuli rajan takaa ja pilasi kaiken. Spasibo vaan toveri Manushinille.

Toverista päästäänkin sujuvalla aasinsillalla sillanalle ja takaisin yhteen lempiaiheeseeni eli Venäjään ja venäläisyyteen. Oletteko huomanneet Venäjän ja Suomen rajan uudelleenjärjestelyä? Raja kulkee nykyään Luumäen kohdalla. Ei hemmetti sitä molomolomolo pulputusta mitä kuulee joka paikassa tässä kaupungissa. Kaupungille kun menet niin enemmän hämmästelet sitä, jos jossain välissä kuulet suomea. Ja ne käytöstavat kaupassa asioidessa. Venakot on ihan niin kuin eivät ennen olisi kauppaa nähneetkään. Verisuoni meinaa jo katketa päästä kun edes ajattelee. Tiedän tiedän, ajattelu ei muutenkaan sovi mulle. Kiitos Putin uudesta rajasta.

Paljon jäi vielä sanomatta. Palaan aiheeseen joskus toiste. Nyt ei pysty ettei ohimo räjähdä. Se kumpi kaupunki on mielestäni parempi jääköön jokaisen itsensä arvioitavaksi.

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Veikkausliiga - Parasta Suomesta

Suomen ylivoimaisesti suosituimman urheilulajin pääsarjaa on nyt pelattu 14 kierrosta ja jo nyt voidaan vetää johtopäätöksiä miksi Veikkausliiga on lopullisesti ajanut ohi kulahtaneen S/M-liigan. Siinä missä sadomasokistiseksiliigalaiset tekeevät sarjajärjestelmän suhteen uskomattoman urpåja ratkaisuja, kusettaavat yleisömäärissä, lisäävät pelikatkoja ja jopa pelejä joita on jo muutenkin puolet liikaa. Noo ei se oo tyhmä joka päätöksiä tekee vaan tyhmä joka noista päätöksistä vielä maksaa. Tunnetusti suomalainen kendojanari onkin tyhmä.

Jokainen kendoliigaa vähäänkään seurannut on todennut jo aikoja sitten pelin tason laskeneen 10 vuoden takaisesta roimasti. Liigan suurimpina tähtinä hehkutetaan jotain raanlundia joka 10 vuotta sitten ei olisi päässyt edes juomapullon täyttäjäksi sekä ari "ralli" vatasen poikaa. Vielä kun soppaan lisätään s/m-liigan parin edellisen kauden suurin tähti Sami "nikon veli" KalPanen niin yhtälönä voimme todeta, että ei helvetti mitä paskaa. Sami tuli Kuoppijjon Kalikkaan änäristä, jossa järsi tuppiaan kun muut pelas hokia ja suoraan tähdeksi.

Jaa niin pitikö tässä Veikkausliigastakin kirjoittaa jotain positiivista? Mitä siitä voi sanoa.. Sarja, jossa tähdet syttyvät. Tämän kauden osalta suurimmaksi puheenaiheeksi on noussut Kuopion Palloseuran nouseminen mestaruuskamppailuun mukaan, vaikka olevinaan asiantuntija piirit kiven kovaa väittivät kauden alla, että KuPS taistelee tippumista vastaan. Nooh, nythän jo tiedämme ketkä kuuluvat oikeaan asiantuntija piiriin.

Näin upeaa jalkapalloa ei ole savon mualla nähty sitten 70-luvun ja osittain ehkä vielä 80-luvullakin. Veikkausliigan paras valmentaja (joka omaa myös loistavat näyttelijän lahjat) Pekos Esa keittänynnä sellaiset kiärmemyrkyt ja Arin Lahti laittanut hiukan kukkaronnyöriä auki niin mikäs siinä porskuttaessa.

Veikkausliigan kaikkien aikojen paras ulkomaalaispelaaja Dickson Nwakaeme tosin ilmeisesti on poistunut joukostamme lopullisesti, mutta kuten näimme äskettäin urheiluruudun välityksellä Pekosen ja Lahden myhäilevän muikeasti siihen malliin, että liekkö savolaista kieroutta. Dicksonin lähtö olisi suuri takaisku, mutta kuten olemme tällä kaudella huomanneet niin hyvin ollaan pärjätty useita kertoja ilmankin ja vielä kun saatiin Sedun Onnela-ravintolan alennusmyynnistä Hakan tämän kauden ylivoimaisesti paras pelaaja Antti Hynynen niin ei tässä ole mitään hätää.

Siellä alkaa Helsingin piässä Mursun palli tutista kun KuPS tulee kovaa perästä. Tunnetusti Mursu ei paineita kestä ja toteaa vain, että paremmallemme hävittiin. Toinen, joka voi mestaruuden voittaa on Espoon Honka. Nuo ikuiset luuserit Lacoste-paidoissaan, itseruskettavat voiteet naamoillaan eivät tule koskaan voittamaan mitään.

Mestaruus on meidän! BANZAI!

Esileikkipuhe

Tästä se lähtee. Tsaari Ribulai I. paatosmaiset avautumiset suoraan helvetistä kohti paratiisia. Kirjoitusten aiheet tulevat vaihtelemaan laidasta laitaan kuin erään entisen kendoilijan lätty-jippo syötöt konsanaan kaikilla herkuilla. Kirjoituksissa ei tulla säästämään ketään eikä mitään. Kehujakin satelee joillekkin harvoille valituille paloille, sikäli mikäli aihetta ilmenee. Jippoilun piirteitäkin tekstissä saattaa aika ajoin esiintyä, mutta mikä on ainakin varmaa ettei tekstiä kirjoiteta naisen ehoilla.

Kirjoitusten ulkoasuun ei kannata kiinnittää mitään huomiota. Se tiedetään täälläkin päässä ettei oikeinkirjoitus ole vahvin ala. Valitukset voitte osoittaa suoraan Jurvan kuntaan.