Edellisen viikkokilpailun voitto meni siis erittäin viehättävällä naiselle ja aiheenahan on lempiaiheeni. Ei, se ei ole jalkapallo, naiset, seksi tai kendojanareiden haukkuminen vaan minä itse. Kendojanarista tulikin mieleen, että yläkertaan muuttanut on myös rikkihapolla pesunkestävä mieshuora. Mutta seuraavaksi itse illan pääaiheeseen eli Tsaari Ribulai ensimmäiseen, mieheen joka onnistuessaan hakkaamaan jonkun saa syytteen ei pahoinpitelystä vaan ruoskimisesta.
Sain alkuni eräänä kesäisenä iltana vuonna 1982. Isä ja äiti juhannustanssahteluiden jälkeen hoipertelivat lähimpään latoon heinäkasojen päälle. Jollain ilmeellä saivat vielä toisiltaan revittyä vaatteet pois. Isä kaatui äitin päälle, mutta ei tietenkään saanut veijariaan enää toimintakuntoon. No aikansa yritettyään ja hinkattuaan mutsia vasten molemmat sammuivat. Näin siis sai alkunsa hieno mies.
Sopiiko teille, jos jätän syntymän tarkat yksityiskohdat käsittelemättä? Se ei nimittäin olisi kovin kaunista luettavaa kun äeppä huutaa kuin palosireeni huarat levällään ja Tsaari pitelee kynsin hampain kiinni sisuskaluista ettei tartte tulla tähän julmaan maailmaan. Lopulta minut saatiin väkivalloin revittyä sorkkaraudalla ulos 9.3.1983.
Ensimmäiset elinvuodet menivät niin kuin teillä normaaleilla kansalaisillakin eli kuhan vuan möllötettiin. Jo lapsena olin kova poika antamaan rakkautta kanssa ihmisilleni ja siitä syystä minua kutsuttiinkin Pususammakoksi ylisuurine sinisine silmineni. Olin myös kova piereskelemään, kuten olen nykyäänkin.
Heti kun opin polkemaan kunnolla pyörällä asuin kesät läheisellä jalkapallokentällä. Kotona kävin vain syömässä ja nukkumassa ja tätä jatkui noin 18 ikävuoteen asti. Yleensä olin siellä hyvän henkilökohtaisen ystäväni kanssa, kuten julkisuudestakin tunnettu prinsiippimestari asian ilmaisisi. Jostakin kumman syystä ystävä sai jalkapallosta ammatin ja minä kirjoitan ammatikseni blogia saamatta palkkaa. Haistakaa google paska.
Häveliäisyys syistä ja äitiä ja isiä ajatellen jätän kertomatta teini-iän myllerrykset ja sun muut ensimmäiset kokeilut ja kerrat. Mikäli joku niin kovasti (hmmm kovasti. joo kovasti kovasti vai olikohan ees kovasti. pahoittelut ajatukset harhailevat) haluaa niistä kuulla niin voi kysyä suoraan.
Yläasteen jälkein siirryin opiskelemaan Kauppaoppilaitokseen ja ne vasta olivatkin upeita vuosia. Niinä aikoina tutustuin suurimpaan osaan nykyisistä rakkaudettomista ystävistäni ja asuttiinpa jonkun aikaa jopa kommuunissa johon kuuluivat seuraavan nimiset henkilöt: Minä, Jippo, Räkämuna, Kälä ja Juoppo Deekunen. Oli kommuunissa tietenkin välillä myös muita vierailevia tähtiasukkeja. Opiskelut noin muuten sujuivat varsin leppoisissa tunnelmissa. Ensimmäinen vuosi meni Jönni Kuttulan kanssa Kalpa-bingossa bingoa pelatessa ja nuuskaa käyttäessä. Toinen vuosi meni jotenkin, en muista miten, mutta kolmantena vuotena perse repesi totaalisesti ja koimme valaistuksen. Kommuuniporukan kanssa kävimme lähes viikottain joko tiistaina tai torstaina nauttimassa sivistyneesti Kuopion yöelämän antimia ja seuraavana aamuna minä ajoin koko porukan kouluun, paitsi Juoppo Deekusen joka oli ainut petturi ja opiskeli toisessa koulussa. Valmistuin kauppaopistosta kohtalaisin arvosanoin mikä on uskomatonta sillä opiskelumotivaatiolla. Oi niitä aikoja. Ikävöin teitä kaikkia rakkaitani älyttömästi. Älkää huoliko, Tsaari palaa joskus kotiin ja sitten pannaan ja lujaa.
Tarinasta tulee liian pitkä, joten kirjoitan sen kahdessa osassa. Jatkotarina käsittelee aikaa opiskelujen jälkeen ja niistä riittääkin sitten jo tarinaa, vaikka millä mitalla. Mikäli joku muistaa jonkun kivan jutun minusta niin kertokaa niin katsotaan päätyykö se tarinaan. Vaikka itselläni onkin loistava muisti kaikkea ei silti voi muistaa.
Nyt paskalle. T. Tsaari Ribulai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti